Sen verran aktiivinen oli toi viikonloppu et nyt on pakko rentoutua..
maanantai 12. tammikuuta 2009
Viikonlopun tilitys..
Heippa hei..
Sain kuin sainkin naapurin Paavosta kaverin..ensi mua jänskätti ihan älynä, mutta se olikin aivan turhaa. Paavo-neiti oli tosi mukava mulle, vaikka tietysti se mulle irvisteli ku nuuskasin perät, et mikä mamma se tämä on...Pomon tekele on ollu ihmeellisen aktiivisena käyttämään mua lenkillä, johtuen kuulemma jouluna kertyneistä "ylimääräisistä" kiloista..ja pyh sanon minä. Yhtä pyylevä se on ku ennenkin. Mä myöntelen vaan ja kuuntelen ja nautiskelen tästä tilapäisestä mielenhäiriöstä.
perjantai 9. tammikuuta 2009
Villasukkia...aaahh
Täytyy heti näin alkuun myöntää, et rakastan villasukkia, hikisiä, puhtaita, yksvärisiä ja värikkäitä ei väliä.. Pomon tekele väittää et oon villasukka fetissi..just joo, mä vaan diggaan niistä, PALJON. Parhaani mukaan yritän vapauttaa kaikki villasukkien käyttäjät villasukistaan , eihän sisällä tartte sellasia, eihän?
Morjens! Olen komea 1-vuotias saksanpaimenkoira uros täältä Iistä, päkkikankaalta. Lähtöisin olen Kellosta Britax kennelistä. Siellä asustaa mun äitee Binja, se se vasta on emäntä isolla E:llä. Mun äitin siskopuoli, Mandi eli mamma asusti täällä ennen ku mä muutin Iihin. Se oli mulle kans aika ankara.. väitti et mä hypin liikaa sen nenälle..ei pidä paikkaansa..kuiteski se anto mulle satikutia aina jos kävelinkin liian läheltä...Mutta sit ku mentiin jonnekin uuteen ja outoon paikkaan niin mamma aina piti musta hyvää huolta ja kerto et miten pitää olla ja onko kaikki okei. Yleensä kaikki oli aina okei. Mamma ei hermostunu oikeestaan mistään..muusta kuin jos pomon tekele (ihminen joka ruokkii mua ja yrittää komentaa ja käskyttää..ei onnistu aina ) yritti sanoa mulle jotain ja jos en heti totellu niin..saakuti ku mamma hyökkäs niskavilloihin kiinni ja retuutti et kuules kakara "pomon sana on laki". Ei se itekään aina kuunnellu, pani korvat luimuun ja sano mulle et "tuolla on joku kiva haju, mennääs kattoon".
Sitte tuli hännän alla takas ku pomon tekele huutaa pers pitkällä ja kitarisat kartanolla..
No valitettavasti mamma sairastu ihan yhtäkkiä ja jätti mut yksin...suureen maailmaan..ihan yksin...naapurin paavo-neiti alkaa mua ..toivottavasti ainakin..viikonloppuna nähdään. mmrr...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)